Sunnuntai 23.6.1996. Frederikshavn - (S) Göteborg - Lerum - Alingsås. 55 km.

Reittikartta

Laivamme lähti Göteborgiin kello 12.30, joten teimme kaikessa rauhassa aamiaista läheisestä sunnuntainakin auki olevasta kaupasta ostamistamme aineksista. Tankkasimme myös Bonnevillen paikallisella, ruotsalaista hiukan halvemmalla, menovedellä.

Tanskassa oli mukavaa. Ihmiset olivat ystävällisiä, vaikka emme aina heidän kieltänsä ymmärtäneetkään. Majapaikat olivat varsin asiallisia, ehkä Frederikshavnin viileätä kellarikämppää lukuun ottamatta. Aamiaista ei ollut kuin Lökkenin Vestkustenissa, jossa se oli hyvä ja riittävä. Sää olisi tietysti voinut olla lämpimämpi. Vaikka sateli hieman vettä, emme tarvinneet sadepukuja kertaakaan Tanskanmaalla. Ruokavaliomme oli sitä mitä pienellä budjetilla saa: kalaa, kiinalaista, pihviä, pizzaa, keittoa, kebabia.

25 000 asukkaan Alingsåsiin karautimme Göteborgista moottoritietä pikapikaa. Ensin yritimme turisti-infoon, mutta se oli jo suljettu. Seuraavaksi pyrimme Lilla Hotelletiin, mutta se oli täysi. Hotel Parkadenin kahdenhengenhuoneen hinta 595 kruunua tuntui liioitellulta, joten valitsimme kahden hengen huoneen Villa Plantaget -retkeilymajasta hintaan 350 kruunua ilman aamupalaa, jota olisi kyllä talosta saanut 40 kruunulla per nenä. Viihtyisä, hyvää palvelua tarjonnut retkeilymaja oli kauniissa vanhassa puutalossa aivan Alingsåsin keskustan kainalossa.

Käyskentelimme kivan pikkukaupungin hiljaisessa keskustassa. Koska olimme syöneet laivalla punakampelaa ja keitettyjä pottuja, puraisimme iltapalaksi pizzan puoliksi Rimini-pizzeriassa. Istuksimme iltaa retkeilymajan TV-huoneessa EM-jalkapalloa silmäillen seuranamme pari ulkomaalaiselta näyttävää kanssa-asukasta.

Kuvagalleria 8

Maanantai 24.6.1996. Alingsås - Vårgårda - Annelund - Timmele - Bottnaryd - Mullsjö - Habo- Hjo - Mölltorp - Karlsborg. 229 km.

Reittikartta

Villa Plantagetissa nukutti hyvin ja aika pitkään. Ehdimme ulos talosta lievästi kiirehtien juuri ennen check-out-ajankohtaa klo 10.30.

Ratsastimme totaalisesti Tanskan maisemista poikkeavien mäkisten sankkojen metsien halki ensin Vättern-järven eteläpäähän ja sitten illansuuksi järven länsirantaa myötäillen Vätternin leveimmällä kohdalla sijaitsevaan viehkoon pikkukaupunkiin Karlsborgiin. Saimme ottaa pitkästä aikaa tuntumaa sadeajoon ja sadepukuihin, onneksi vesisade oli vain kuuroittaista.

Asetuimme yksityismajoittajan erillisen autotallin yläkertaan rakennettuun pieneen bungalowiin (260 kruunua) kaupungin laidalle. Talon emäntä oli oikein mukava ja avulias, ja saimme pyykkimme pestyä isäntäväen pesukoneessa. Lysti maksoi peräti 10 kruunua!

TV:stä näimme suomenkieliset uutiset, mikä tuntui oudolta. Outoa oli myös se, että Jukka kuuli suomenkieliset uutiset radiosta kaupassa, josta käväisi ostamassa aamuevääksi ennätyshuonoksi osoittautunutta leipää sekä hyvää kinkkua ja ruotsalaista olutta.

Karlsborg on varsin tunnettu 1819-1909 rakennetusta massiivisesta linnoituksestaan, joka suunniteltiin kuningasperheen, hallituksen, kruununjalokivien ja valtionpankin kultavarojen turvapaikaksi mahdollisen sodan varalta. Emme kuitenkaan käyneet linnoituksessa ajanpuutteen vuoksi.

Vettä piisaa Karlsborgissa. Kaupunki sijaitsee kuvauksellisesti kahden järven, Vätternin ja Bottensjön välissä. Sen lisäksi Göta-kanava kulkee sievien puu- ja pientalojen muodostaman nauhamaisen kaupungin halki. Luontoihmiselle olisi samottavaa läheisessä Tivedenin kansallispuistossa.

Harjoitimme nälänhallintaa nauttimalla isot pizzat ruotsalaispizzerioiden bravuurin, öljyssä uivan kaalisalaatin ja lättölin kera. Ruokailu teki tällä kertaa kokonaisuudessaan 135 kruunun loven matkakassaamme.

Tiistai 25.6.1996. Karlsborg - Askersund - Kumla - Äsköping - Alberga - Eskilstuna - Strängnäs - Enköping - Stäket - Norrviken - Täby - Brottby - Norrtälje - Estuna - Söderby-Karl - Älmsta. 417 km.

Reittikartta

Aamulla paahdoimme leipää, mikä aikaansai matalaan majaamme sen verran savua, että se laukaisi palohälytyksen, jota isäntäväkikin tuli ihmettelemään. Eikä yksi kerta riittänyt, vaan toistimme tapahtuman palovaroittimen piipityksineen, kunnes uskoimme, ettei leivän toastaaminen ollut järkevää.

Päätimme jyskytellä yksin tein Nortäljeen saakka, mikä tarkoitti ihan napakkaa päivämatkaa. Sää oli aamusta alkaen loistava. Tarkastimme tällä reissulla pikaisesti kaikki Ruotsin suuret järvet, sillä tiistainen reittimme kuljetti meidät Vätternin rantamaisemista meren rannalle sekä Hjälmarenin että Mälarenin kautta.

Matkantekoaikaa rohmusi se, että käväisimme Kumlassa Carlbarks Motor -moottoripyöräliikkeen paremmilla välineillä irrottamassa Triumphin ketjunsuojuksen. Ilmeni nimittäin, että takapyörä oli jonkin verran vinossa. Bonnevillen edellinen omistaja oli nerokkaasti asentanut prätkään ylileveän renkaan, joka ei mahtunut suorana pyörimään, vaan hankasi ketjunsuojukseen. Kekseliäs ratkaisukeino oli asentaa pyörä vinoon! Kun ketjunsuoja irrotettiin, saatiin pyöräkin vihdoin oikein paikalleen. Ketjunsuoja lähetettiin postitse Suomeen.

Eipä tuotakaan huomannut tsekata aiemmin ketjujen kireyttä tarkastettaessa. Olimme ajaneet edellisenä syksynä hankitulla pyörällä melko vähän ennen reissua. Jälkikäteen ajateltuna olisi tietysti ollut hyvä tutustua prätkään paremmin ennen tositoimia, mutta minkäs teet kun ei ennättänyt, ja matkakuume oli niin polttava!

Ehdimme Norrtäljen matkailupalveluun juuri ennen sulkemisaikaa klo 19. Kaikki kotimajoitukset olivat varattuja. Norrtäljen retkeilymajaankaan emme mahtuneet, emmekä Kapellskärin vastaavaan, jonne ystävällismielinen retkeilymajavirkailija soitti. Hän kilautti vielä kolmekymmentä kilometriä pohjoiseen Norrtäljestä sijaitsevaan Älmstaan, josta sitten tärppäsi. Levittelimme lopulta varusteemme Väddön retkeilymajan suureen kuuden hengen huoneeseen, jonka saimme kokonaan itsellemme. Naapurihuoneessa oli suomalainen polkupyöräilevä pariskunta. Suihkuun pääsimme talon alakerrassa, jossa oli myös toimimaton sauna.

Retkeilymajakompleksissa oli ainakin kolme taloa. Pihalle oli viritetty iso sirkusteltta, mikä liittyi ilmeisesti siihen, että retkeilymajaan oli majoittunut suuri lauma nuoria, ehkäpä rippikoululaisia tai muita kesäleiriläisiä.

Keskiviikko 26.6.1996. Älmsta - Söderby-Karl - Estuna - Norrtälje - (FIN) Naantali - Raisio. 60 km.

Reittikartta

Lähdimme Älmstasta vähän ennen kello yhdeksää. Joimme nopeat teet keksien kera Norrtäljessä ja pyyhkäisimme laivarantaan Kapellskäriin. Emme olleet varanneet paluumatkaa yölaivaan, koska emme tienneet, kuinka kauan olisimme matkalla. Päiväpaatin kyytiin pääsisi ilman etukäteisvarausta, joten vaihteen vuoksi Itämeren yli seilaisimme päiväsaikaan maisemista nauttien. Liput ostettuamme odottelimme laivaan pääsyä upeassa säässä. Varasimme huoneen edullisesta Gasthaus Henristä Raisiosta. Homma oli muuten mukavasti kontrollissa, mutta Tuulevilla oli kurkku kipeä ja taisi kuumekin vaivata.

Tällä reissulla havaitsimme, että Ruotsistakin löytyy kivoja pikkuteitä. On vain maltettava etsiytyä pois suorasukaisilta pääväyliltä. Pienimmätkin päällystetyt polut näyttivät etenkin eteläisemmässä Ruotsissa olevan pinnoitteidensa puolesta ensiluokkaisessa kunnossa. Paikalliseen ruokakulttuuriin perehtyminen jäi valitettavan vähiin. Aika usein tuli nuukuuksissaan valittua pizzaa. Retkeilymajat tuli todettua hyviksi majoitusvaihtoehdoiksi, joiden maltillista hintaa saisi vielä alemmaksi, jos ottaisi omat liinavaatteet mukaan. Myös yksityismajoitus on budjettimatkailijalle edullinen valinta.

Saimme tuhlattua ulkomaiden valuutat aika tarkkaan jo ennen laivamatkaa: Tanskan kolikoita oli jäänyt jokunen äyri ja Ruotsin kruunujakin kilisi taskussa vain 14 kruunun edestä.

Päivä kului laivalla merinäköaloja tiiraillen, vähäisiä ostoksia tehden ja kahvilassa istuskellen. Laivamme vieraili tietysti myös Maarianhaminassa, joten satamamanöövereihinkin tuli tutustuttua paatin kannelta käsin. Rantautuminen kotimaahan sujui ajallaan kivutta, ja majatalo löytyi helposti. Rauhallisen, komennusmiesten suosiossa olevan Gasthaus Henrin huone oli uudehko ja siisti, varustettu omalla kylpyhuoneella. Sauna teki sanomattoman gutaa reissun rähjäännyttämille.

Kuvagalleria 9

Torstai 27.6.1996. Raisio - Rusko - Aura - Jokioinen - Forssa - Riihimäki - Hollola - Lahti - Mikkeli - Juva - Savonlinna. 480 km.

Reittikartta

Meinasimme aamulla nukkua pommiin, koska herätyskello oli vielä Ruotsin ajassa. Ennätimme kuitenkin aamupalalle ja täytimme vatsamme kotimaisilla tarjoomuksilla. Laittauduimme tien päälle yhdentoista maissa, ja alkumatka luontui livakasti Auraan asti.

Auran jälkeen Bonnevillen moottori alkoi käydä epätasaisesti pätskien. Syy moiseen ei selvinnyt, vaan paukkeen säestämää katkonaista menoa jatkui Forssaan saakka. Kuski putsasi karstoittuneet tulpat useaan otteeseen, mutta tuloksetta. Forssassa seisahtuessamme havaitsimme, että toinen sytytyspuola roikkui johtonsa varassa, eikä toiminut, koska ei saanut maakosketusta. Ilmeisesti puola oli ollut puoliksi irti jo hyvän matkaa, mikä oli aiheuttanut käyntihäiriöt. Paikallisella huoltoasemalla murtunut puolan kiinnike korvattiin tee-itse-versiolla, puola ruuvattiin paikalleen, ja matka saattoi jatkua viivästysten jälkeen tasaisemmin.

Pitkä päivä siitä kehkeytyi. Tuulevi paleli kuumeisena yhä enemmän loppumatkasta. Ajokeli oli poutainen, mitä nyt muutama heikko sadekuuro kostutti ilmaa. Lahden likellä söimme pihvit tien varren kuppilassa ja Juvalla sukuloimme pikaisesti ennen viimeistä kuudenkymmenen kilometrin lopputaivalta. Kotipihaan kurvasimme illan viiletessä.

Reissun kokonaispituus oli suunnilleen 3024 km. Triumphin mittari näytti nopeuden ja kuljetun matkan maileina, joten kilometrilukema on enemmän tai vähemmän likiarvo. Nykymittakaavassa 1960-luvun lopun Triumph Bonnevilleä ei ensimmäisenä määrittelisi matkapyöräksi, mutta kyllä moisesta retkestä suoriutui kyseisellä prätkällä vallan mainiosti. Oman ajokaluston kehityttyä enemmän touring-tyyppiseksi, on ensimatkamme askeettisuus kieltämättä käynyt aika ajoin mielessä. Mutta tärkeintä oli, että reissu tuli tehtyä ja harrastus lähti käyntiin.