Kartta

Olipa mukava popsia runsas suomalainen hotelliaamiainen. Aamuruokailut olivat olleet parina edellisenä päivänä olemattomat. Vallitseva sää ei sen sijaan tuntunut kovin valloittavalta, sillä vettä satoi kaatamalla. Aioimme matkata tiistaina Turkuun, sään vuoksi suorinta tietä. Varasimme huoneen Turusta Bed and Breakfast Tuuresta hintaan 52 euroa, joka sisältäisi myös aamiaisen.

Jukka käväisi ostamassa uudet goretex-hansikkaat Stormista ennen kuin varsinaisesti suoriuduimme Turkuun johtavalle moottoritielle. Matkaaminen ei ollut kovin riemukasta kastelevan sateen ja kovan puuskittaisen tuulen vuoksi, mutta onneksi matka ei ollut pitkä.

Tuuren huone oli pieni, mutta siisti ja riittävä. Hinnan ja laadun suhde on kyseisessä majapaikassa kohdallaan. Saimme kuivaustelineen käyttöömme, joten märät varusteet ja Espoossa hotellissa pesemämme mutta kosteaksi jäänyt pyykki pääsivät kuivumaan asiallisesti. Majapaikan palveluihin kuului myös ilmainen Internetin käyttö ja pyörällekin löytyi pysäköintipaikka lukitulta sisäpihalta.

Iltaeinettä nautimme B & B Tuuren lähellä vanhaan puutaloon omintakeisesti sinisävyiseksi sisutetussa Enkeliravintolassa. Á la carte -listalta tilasimme Tuuleville kalakeittoa ja Jukalle kanttarellisoppaa sekä pääruoiksi paistettuja silakkapihvejä. Chardonnay-valkoviinin ja oluen kera erittäin hyvää. Ruokailun jälkeen hörppäsimme kulkurin iltakaljat niinikään läheisessä Puutorin Vessa -pubissa, jossa oli lauluilta.

Keskiviikko 1.8.2007. Turku - Raisio - Taivassalo - Lokalahti - Uusikaupunki - Lepäinen - Kuivarauma - Raulio - Pyhäranta - Reila - Unaja - Rauma - Eurajoki - Luvia - Pori. 224 km.

Kartta

Asiallisen aamiaisen jälkeen jätimme tavaramme osittain B & B Tuuren hoteisiin, osittain pyörän laukkuihin ja lampsimme Luostarinmäen käsityöläismuseoon, jossa on lukuisia tulipalolta säästyneitä puurakennuksia jotakuinkin kahdensadan vuoden takaisessa kuosissaan. Muutamia käsityöläisiäkin alueella työskentelee. Me tosin tapasimme vain painajan, joka tekee vanhoilla painokoneilla kortteja, kutsuja, ruokalistoja jne. Useampi kotvanen kului mielenkiintoiseen, tämän reissun teemaan hyvin sopivaan ulkomuseoon tutustuessa. Paluumatkalla majapaikkaamme söimme lounaaksi yllättäen paistettuja silakkapihvejä.

Taivalluksemme jatkui vasta vaille kolme iltapäivällä. Sää oli jälleen mitä mainioin. Ajelimme kiireettä rannikon tuntumassa isoja teitä vältellen. Hauskoja osuuksia kertyi tämänkin päivän osalle. Erityisesti Uusikaupunki - Lepäinen - Pyhäranta oli vaihtelua edellisten päivien päätiepuurtamiseen. Vähän liikennettä, paljon mutkia, tosin alhainen nopeusrajoitus, hieman hiekkatietäkin. Toisaalta ei ikävä ollut Taivassalosta Uuteenkaupunkiinkaan vienyt tie 196. UNESCOn maailmanperintölistalle hyväksyttyä Vanhaa Raumaa piti tottakai käydä matkateemaamme saumattomasti liittyvänä kohteena vilkaisemassa. Raumalta Poriin hurautimme 8-tietä. Edellä mainitulta maailmanperintölistalta löytyvään, Lapin kunnassa sijaitsevaan, Sammallahdenmäen muinaisjäännösalueeseen perehtyminen jäi odottamaan toista kertaa, koska päivä alkoi kallistua kohti iltaa.

Hotellimme nimi oli tällä kertaa Scandic Pori. Jukka ennätti vielä miesten saunavuorolla löylyihin, naisten vuoro oli ennättänyt jo päättyä. Lähes päivittäiseksi rutiiniksi muotoutuneen pikkupyykin pesun jälkeen puraisimme iltaravintoa, Tuulevi tapaksia ja Jukka klubivoileivän.

Torstai 2.8.2007. Pori - Kaanaa - Ahlainen - Köörtilä - Merikarvia - Riispyy - Siipyy - Skaftung - Härkmeri - Träskvik - Kristiinankaupunki - Pjela - Kaskinen - Närpiö - Nämpnäs - Töjby - Korsnäs - Moikipää - Vikby - Vaasa - Raippaluoto - Björköby - Raippaluoto - Björköby. 345 km.

Kartta

Kiireettömien aamutoimien jälkeen, puolen päivän maissa, reissu ryhtyi etenemään jälleen pohjoista kohti. Ensin köröttelimme Mäntyluotoon, jossa joukko tuulivoimaloita viuhtoi sähköä reippaassa kesätuulessa. Aika vaikuttavan näköisiä ovat nuo energiantuotantolaitokset. Emme ymmärrä, miksi niin monet vihaavat niitä ja väittävät niiden pilaavan maiseman. Eivätkö ydinvoimalan laatikkomaiset rakennuskolossit tai hiilivoimala savupiippuineen ja jättimäisine hiilikasoineen ole rumempia?

Rantatie Ahlaisista Merikarvialle ja vielä Kristiinankaupunkiin saakka oli semmoista kiharaa, ettei maastamme moisia kurviosuuksia paljon löydy. Etenkin Ahlainen-Merikarvia ja Härkmeren kierros kuuluivat koko reissumme parhaimpiin pikataipaleisiin.

Vierailimme molemmat Kristiinankaupungissa ensimmäistä kertaa. Totesimme kaupungin vanhan puutaloalueen oikein viehättäväksi. Toki myös Suomen kolmanneksi kapein katu Kissanpiiskaajankuja piti tallentaa kameran muistiin. Länsirannikko on meille molemmille muutenkin tuntemattominta Suomea, joten reissuaminen tässä osassa kotimaata oli mielenkiintoista. Hyvät tiet, idylliset ja hyvin hoidetut talot sekä siistit pihat herättävät itäsuomalaiseen, astetta slaavilaisempaan kulttuurimaisemaan tottuneen huomion kerta kerran jälkeen.

Väkiluvultaan Suomen pienin kaupunki Kaskinen, jonka kalasatama on kiloissa mitaten Suomen suurin kalankäsittelypaikka ja merkittävin ruokasilakan maihinpurkukeskus, oli muuttunut yllättävän paljon Jukan edellisestä vierailusta. Muutamassa vuodessa taajamaan oli noussut mm. uutta kauppaa ja ravintolaa. Niin se kehittyy pienikin paikkakunta.

Närpiössä ihastelimme muutaman tuokion ajan kuuluisia kirkkotalleja, joita on 150 kpl ja jotka on rakennettu 1700-luvulla lähinnä hevossuojiksi kirkkoreissuille. Närpiön jälkeinen tie 673 olikin sitten vaihteeksi suora ja tylsä. Tosin valtatie 8 olisi oletettavasti ollut vielä tasapaksumpi kokemus.

Vaasan ohitimme ilman seremonioita ja suuntasimme kulkumme Merenkurkun saaristoon, joka on - yllätys yllätys! - UNESCOn maailmanperintökohde.

Björkö Wärdshus majoitti meidät 70 eurolla kylpyhuoneella varustettuun aittahuoneeseen, lisäksi hintaan sisältyi sauna ja aamiainen. Kiva majatalo, jossa syystä tai toisesta ei ollut lisäksemme muita vieraita kuin melontaa harrastava suomalainen nuoripari alakerrassa. Aittarakennuksen oleskelutilassa oli komea kokoelma saksalaisia savisia oluttuoppeja. Monen kolpakon kylkeen oli ikuistettu aiheeseen liittyviä elämänohjeita kuten "Bei Scherz und Spiel, trink nie zu viel!" tai "Erst mach' dein Sach', dann trink und lach". On niitä varoitusmerkintöjä näemmä ollut alkoholiastioissa ennenkin.

Sää oli torstaina aurinkoinen, mutta puuskainen ja voimakas sivupuhuri häiritsi ajamista tuulelle alttiilla paikoilla. Kaskisiin vievällä pengertiellä ja etenkin Raippaluodon sillalla pyörää sai kallistaa tosissaan vasemmalle, jotta se pysyisi tiellä.

Ruokaa emme saaneet Björkön saarelta, siispä ajoimme viihdyttävää mutta osittain pintavaurioista tietä naapurisaarelle Raippaluotoon, jossa nautimme Cafe Arkenin maittavat paistetut ahvenfileet ja uudet perunat hyvällä ruokahalulla.

Perjantai 3.8.2007. Björköby - Raippaluoto - Klobbskatt - Raippaluoto - Vaasa - Mustasaari -Karklax - Oravainen - Pensala - Överjeppo - Voltti - Perkiömäki - Kortesjärvi - Purmojärvi - Lappajärvi - Vimpeli - Hoisko - Möksy - Kyyjärvi - Viitasaari - Taimoniemi - Keitele - Säviä - Panka - Varpasmaa - Pulkonkoski - Kinnulanlahti - Hamula - Kehvo - Vuorela (Siilinjärvi). 507 km.

Kartta

Björkön Kestikartanon aamiainen oli korkeatasoinen. Kaiken muun tavanomaisen lisäksi pöydässä oli kylmäsavustettua kirjolohta, mitä nyt ei ainakaan ulkomailla ihan joka päivä saa. Astiatkin olivat tavallisuudesta poikkeavat, käsityönä tehdyt.

Aamuruuan jälkeen pakkasimme totuttuun tapaamme ja matka jatkui. Kävimme aluksi Björkön saaren luoteiskärjessä Svedjehamnin satamassa ja yritimme erottaa maisemassa paikalle tunnusomaisia pyykkilautamoreeneja eli jääkauden muovaamia pitkittäisiä kapeita moreeniharjuja. Jotenkuten ne erottuivatkin, mutta ilmasta ne olisivat luultavasti paremmin havaittavissa. Piipahdimme myös saariryhmän länsireunalla Klobbskatin satamassa, josta sai hyvän yleiskuvan Merenkurkun saariston yleisilmeestä, joka on pitkälti karua, rikkinäistä ja kivikkoista. Söimme kesän ensimmäiset kotimaiset mustikkamme, joita kivien ja kallioiden välissä sinnittelevät mustikanvarvut kantoivat oksat notkollaan.

Kun lähdimme kohti mannerta, alkoi taivas tiputella vettä. Paluumatkalla tuuli ei ollut enää niin voimakas kuin edellisenä päivänä, joten jopa Raippaluodon sillalla saatoimme katsella maisemia. Sade muuttui sakeammaksi, kun saavuimme Vaasaan. Mustasaaren keskustassa etsiydyimme kirjastoon, jossa oli tarkoitus vilkaista Internetistä tulevaisuuden säätä ja hakea seuraavaa yöpaikkaa ylempää rannikolta. Kirjaston yleisökoneet olivat varattuja, minkä johdosta jatkoimme päin pohjoista vailla tietoa määränpäästä. Oravaisissa kelin märkyys ja etumaaston pilvisyys nostivat matkaväsymyksen siinä määrin pintaan, että käänsimme Tigerin kokan kotia kohti.

Loppumatkan reitti oli väkisinkin yksitoikkoinen eikä siitä ole paljon kerrottavaa. Lappajärvellä söimme paikallisessa Kestikievarissa lämmitetyt lounaspizzat, ateriahetki ei ollut gourmet-tasoa. Sadetta riitti aina Viitasaarelle saakka. Pielavedeltä maltoimme ajaa kotiin mutkiakin hakien. Pangan kautta Pulkonkoskelle johtava korpitaival olisi prätkäreittinä verraton, mikäli pinnoite ei olisi roudan runtelema. Kyllähän sen matkaendurolla ajaa, mutta kuoppien ja routapattien väistely alentaa ajamisen riemua. Viime kilometreillä ennen kotia poikkesimme vielä 77-tieltä Kuopion seudun ykkösmutkapätkälle Kehvon tielle.

Vaikka kiire ja ylipitkät päivätaipaleet vaativat veronsa, voisi näin jälkikäteen jälleen Juhani Peltosta lainaten todeta, että "matka oli ollut antoisa, eri valtakuntia toisiinsa lähentävä ja suorastaan historiallinen". Lyhyt reissumme oli ikään kuin tiedusteluretki Baltiaan, Puolaan ja Slovakiaan, joihin haluamme ehdottomasti palata paremmalla ajalla.

Turneen matkasaldo oli yhteensä 5264 kilometriä ja bensaa paloi suunnilleen 283 litraa, joten Tigerin keskikulutus oli noin 5,38 l/100 km. Olimme reissussa viisitoista päivää, joista yhden vietimme ajamatta. Tien päällä olimme siis keskimäärin 376 km/päivä.

Matkamme teemoiksi muodostuivat ulkomuseot ja UNESCOn maailmanperintökohteet. Ennen reissua etsiskelimme jonkin verran tietoa vierailemistamme kohteista. Näin kiivastahtisella retkellä pohjatiedon hankinta osoitti tarpeellisuutensa. Suomeen, Baltiaan, Puolaan ja Slovakiaan suuntautuvan matkan suunnittelussa tarpeellista taustatietoa, vinkkejä majapaikoista ja nähtävyyksistä ynnä muuta hyödyllistä löytyy mm. seuraavista kirjoista:

• Matkan varrella - koko perheen matkailukartasto. Genimap, 2005
• Janne Ahtola, Markus Lehtipuu, Aki Pulli & Ilona Savitie: Praha - Tsekki - Slovakia. Suomalainen Matkaopas Finnish Guidebooks, 2006
• Päivi Erola: Puola - Itämeren rannoilta Tatran vuorille. Tammi, 2007
• Hubert Rudzinski: Via Balticaa Puolaan ja Eurooppaan. Autoliitto, 2007
• Risto Hemming: Autolla Via Balticalla. Autoliitto, 2004

Internet on pullollaan informaatiota myös matkakohteistamme. Tässä muutamia asiallisilta vaikuttavia linkkejä: