Tyyriistä Tanskasta poistuimme äkkiä Ruotsiin. Myöhäistetyksi aamiaiseksi nautimme Helsingborgin kupeessa huoltoaseman terassilla pastasalaattia, sämpylöitä sekä colaa ja jääteetä.
Hampurista ostetun Ruotsi-oppaan (Ralf Schröder: Schweden) reittiehdotuksia soveltaen kurvasimme heti kaupungin valojen häivyttyä E4:lta maaseututeille. Erinomainen valinta! Kiva oli ajella hauskasti venkoilevia hyväpintaisia maaseututiepahasia sisämaahan päin. Jos kartalta matkaamme mielii seurata, alkumatkan osalta suomalaiskorvaan kauniilta kuulostavia paikannimiä olivat mm. Kågerö, Röstånga, Höör, Hässleholm. Hässleholmin jälkeen merkittävämpiä reittipisteitä olivat esimerkiksi Broby, Lönsboda, Urshult, Vederslöv, Växsjö, Rottne, Braås, Tolg ja päätepysäkki Asa.
Vai että Ruotsin läpiajo on tylsää? Varteenotettavia kimuranttiteitä ja vaihtelevia metsäreittejä löytyy Ruotsista vaikka hur mycket. Pitää vain varata vähintään pari päivää Etelä-Ruotsin halkaisuun, niin ei iske moottoritiekyllääntyminen.
Etelän tammimetsät vaihtuivat vähitellen havupuuvaltaisemmiksi ja puuston välistä alkoi välkehtiä järviä yhä taajempaan. Taannoisten myrskyjen aiheuttamien metsätuhojen laajuus ällistytti. Puuta oli nurin kuin tykistökeskityksen jäljiltä, korjaamattomia rytökasoja oli vielä runsaasti. Kuulemma jokunen ruotsalainen metsänomistaja oli riistänyt hengen itseltään menetettyään omaisuutensa myräköitten myötä.
Illansuussa päätimme keskeyttää kurvailun ja löysimme Ruotsi-oppaan mainitseman retkeilymajan Lammhultin Asan kylästä. Kylässä ei tosin juuri muuta kirkon lisäksi ollutkaan. Onnistuimme nappaamaan viimeisen vapaan huoneen, tällä kertaa tiedossa oli askeettista aittamajoitusta kauniissa maalaismaisemassa. Rantasaunakin olisi ollut tarjolla, mutta emme jaksaneet innostua kokeilusta ajanpuutteen ja edellisen ruotsalaissaunan tuottaman pettymyksen vuoksi. Vuosia sitten testasimme Taalainmaalla hiihtokeskuksen bastun ja totesimme ennakkoluuloisesti sen perusteella, että Suomi on saunamaa, Ruotsi ei.
Ruokailimme pienen järven takana kävelymatkan päässä sijaitsevassa Asa Herrgårdin upeassa monen tähden ravintolassa, jota ylläpitää pari ruotsalaista huippukokkia. Grillipihvit olivat maukkaita, tosin fiiniin tyyliin annokset pienehköjä. Pihviannos maksoi 170 ja iso Mariestad-olut 50 kruunua.
Edellinen päivä
Seuraava päivä
© Kuvat ja teksti:
Jukka Laulajainen ja Tuulevi Ovaska