Kuljettajan 4-päiväisen jonkinasteisen metalliperäajon rasittamaa takamusta ja jäykistyneitä jäseniä elvyttääksemme vietimme maanantain ajamatta metriäkään. On se muuten pitkien ajomatkojen suhteen erikoista, että vaikka aluksi matkanteko tuntuu sujuvan joutuisasti, niin jossain vaiheessa iltapäivällä se alkaa muuttua tervanjuonniksi puuduttamalla istumalihakset ja hartiat jäykistäen.
"Kulttuuripäivä" kului Colicon pikkukaupunkiin tutustuen, eväsostoksia tehden, Como-järven (syvin kohta 410 m) ulapalle tuijotellen, rantavedessä kahlaillen, varjossa virvokkeita nauttien, siihenastista matkareittiä karttaan piirustellen ja matkapäiväkirjaa kirjoitellen. Päivä oli kuuma, +36°C:n helle vei puhdin pohjoisen turisteista. Rannalla tuuli sentään vilvoitti hikisiä matkalaisia ja järvellä se kiidätti purjelautailijoita ja varjosurffaajia komeata vauhtia pitkin turkoosin järven pintaa. Hyvä pyykinkuivatuskeli se oli myös!
Ilta-aterioimme Colicon lämpimässä illassa Comon rantamaisemissa La Vecchia Osteriassa, jossa palvelu oli kummallisen tylyä. Alkupaloiksi ahmimme ricotta-pinaattitäytteisiä ravioleja. Ruokalistalta bongaamaamme siikaa ei saanut, joten söimme kirjolohta pääruuaksi.
© Kuvat ja teksti:
Jukka Laulajainen ja Tuulevi Ovaska